Category Archives: Kuntosali

Vaikeuksien kautta farkkuvoittoon

Tää Kouvola on kyllä ihme paikka! Noin 99% miun tuntemista ihmisistä on haukkunut tään paikan ihan pystyyn. Täällä on niin rumaa/täältä ei löydy yhtään mitään/you name it. No, ensimmäisen miekin aika pitkälti allekirjoitan etenkin keskustan kohdalta, mutta jälkimmäistä en. Nimittäin; viimeksi kun olin täällä pari viikkoa sitten, niin mie ostin mekon (!!), ja myös tänään tein löytöjä. Pari neuletta joo, ei niissä vielä mitään, mutta mie ostin myös kolmet housut! En yksiäkään kollareita, en yksiäkään treenitrikoita, vaan kolmet niin sanotusti oikeat housut :D

kuva7

Oho, oho!

Koska tää tilanne sai miut ittenikin ihan ymmälleen, niin tätä on vähän pohjustettava. Maanantaina töissä ihan kuin jonkun kohtalon ivan saattelemana vetoketju hajosi miun lempifarkuista (luojalle kiitos pitkistä neuleista :D). Joo, just niistä ihanan pehmeiksi kuluneista ja omiin jalkoihin muotoutuneista yksilöistä, joista oli jo melkein oppinut tykkäämään… Kun jokainen tietää, miten paljon rakastan eiku siis vihaan farkkujen ostoa, niin oli vähän sellainen olo, etten oikein tiennyt itkettikö vai naurattiko kun huomasin housujen tulleen tiensä päähän :D Okei, nauratti, mutta samalla ärsytti ihan pirusti!

Tuon episodin jälkeen miulle jäi enää tasan yhdet käyttöhousut (lue: sellaiset, joita voin käyttää töissä, ja jotka päällä ei oo koko ajan sellainen olo et voisinko jo vaihtaa nää kollareihin?!), niin tänään oli melkeinpä pakko suunnata ostoksille. Kyllähän mie joka kaupassa löysin itteni ekana sieltä treenivaateosastolta, mutta tällä kertaa onnistuin kuitenkin ummistamaan silmäni niiden houkutuksilta. Ahdistavia sovituskoppihetkiä, sormiinkin sattuvan kovia farkkukankaita…melkein teki mieli antaa periksi! Mutta antakaas olla, kun viimein yhdet housut sujahtivat jalkaan just eikä melkein, niin ai että sitä helpotuksen tunnetta! Ei auttanut muu kuin napata kyseiset housut yhteensä kolmessa eri värissä mukaan, kun mie ja farkut ollaan harvoin noin perfect match :D Tai okei myönnän, farkkuleggingsit noi on mutta nekin on jo ihan tarpeeks miulle maailman mukavuudenhaluisimmalle ihmiselle mitä vaatteisiin tulee :D

kuva6

kuva3


Koskapa miun blogi on pääsääntöisesti treenisellainen, niin en malta olla mainitsematta: on tää Kouvola siitäkin ihmeellinen paikka, että joka kerta huomaan ajattelevani miten huippuhyvä sali tuo Ykkönen on! :) Harvoin treenin viimeisessä liikkeessä jaksaa ihan omaehtoisesti tehdä vielä pari ja vielä yks, no jos vielä yks! sarjaa ekstraa.

Big love <3

Big love <3

En tiiä oisinko jaksanut tänäänkään, mutta tuo hack <3 En vain voinut vastustaa kiusausta, vaikka jalat oli jo aika valmiit palkkarille pukkariin ;)


Eilen Lappeenranta, tänään Kouvola, seuraavana taas koti-Joensuu. Reissunainen täällä hei! Onneksi on kuitenkin vielä hetki aikaa olla täällä, koska on tää muutenkin aika ihana paikka ;) Hihih <3 Miten teillä menee? Onko joku shoppaillut treenivaatteita miunkin edestä? ;)

Destination Lpr

Moimoimoi ja terkkuja Lappeenrannasta! :) Miulla on ruhtinaalliset kolme päivää vapaata, ja tänään hyppäsinkin taas sen kunniaksi junaan ja otin suunnan etelämpään. Tällä hetkellä olen pikaisella pitstopilla äitin ja K:n luona, ja illalla matka jatkuu vielä eteenpäin. Tää on niin hassu tunne, kun en edes muista milloin miulla ois viimeksi ollut tällainen vapaapäiväputki jos sitä muutaman viikon takaista Rooman reissua ei lasketa. Olin jotenkin niin häkeltyneessä mielentilassa, että itse asiassa vielä eilenkään illalla en ollut ihan satavarma että mitä teen tai mihin meen :D No, tästä nää suunnitelmat selkiytyy pikkuhiljaa.

 

Äitin luokse <3

Äitin luokse <3

Treenattu on ihan normaalimalliin, vaikka eilen en postausta rehellisesti sanottuna jaksanut kirjoittaa. Töistä kotiin tultuani olin vain ihan totaalisen finito, iskin puhelimen äänettömälle ja olin vain. Pakkaamisenkin jätin tähän aamuun, kun eilen illalla ihan kaikki tekeminen paitsi syöminen ja nukkumaan käyminen tuntui ihan ylitsepääsemättömän vaativalta. Saatoinpa vielä pienet itkutkin tirauttaa kaiken kruunuksi, mutta niinhän se menee että tuollaisiakin päiviä tarvitaan. Tämä aamu puolestaan näytti taas sen, että kunnon yöunet auttaa aina – siinäkin tapauksessa, että ajatuksissaan torkuttaa 45 minuuttia ja sitten vasta tajuaa et ei perhana, miunhan pitää keretä junalle! :D

 

Oliks miulla jotenkin pieni olo, eh?!

Oliks miulla jotenkin pieni olo, eh?!

Niin kuin ylläolevasta kuvasta näkyy ja Instasta nopeimmat ovat huomanneet, niin nytpä on tullut sitten korkattua salielämä Lappeenrannassakin ;) Käytiin äsken Lappeenrannan Kuntosalilla K:n kanssa. Melko pieni, mutta perushyvä sali! Ei mitään turhia hifistelyjä, reilusti vapaita painoja aina yhdestä kilosta moneen kymmeneen, peruslaitteet, runsaasti taljoja… Sellainen kompakti paketti :) Ensimmäinen tutustumiskäynti tuonnekin, kuten myös useille muille saleille, on maksuton niin mikäs siinä treenaillessa! Miulla oli rinta-hauistreeni, ja pakko mainita: nyt meni hauiskäännöissä kolme 12 toiston sarjaa puhtaasti kympit per käsi ;) Sallikaa miun taas tuuletella vähäsen! Ja joo, kyllähän mie kymppejä testailin joskus keväällä jo, mutta nyt puhuttiin ainakin tekniikan säilymisen kannalta ihan eri asiasta!

 

Kattokaa kun väläytin kauneimman hymyni, hahhah :D

Kattokaa kun väläytin kauneimman hymyni, hahhah :D


Nyt mie lopettelen, jotta kerkeen hetkiseksi vaikka käpertyä äitin kainaloon! :) Varmasti eilisiltaiset itkut johtuivat hyvin pitkälti ikävästä äitiinkin, kun tajusin etten edes muista milloin viimeksi ollaan nähty paria tuntia pidempään. Ihan kauheeta, mutta vähintään yhtä ihanaa, että meidän tapaaminen järkkääntyi näinkin nopeasti <3 Äiti on paras!


Kivaa tiistai-iltaa kaikille! :)

Motivaatioviikonloppu

Mukavaa sunnuntai-iltaa lukijat ihanat! :) Täällä kirjoittelee ihan superrentoutunut bloggaaja; miulla on nimittäin ollut pitkästä aikaa koko viikonloppu vapaata ja ihan omaa aikaa :) Moneen kertaan oon maininnut tykkääväni arjestani töineen kaikkineen ihan äärettömän paljon, mutta kun on hetki aikaa pysähtyä ja olla vaan sekä tehdä just niitä juttuja mitä sattuu huvittamaan, niin onhan tääkin aika luksusta!

 

IMG_3590[1]


Miun omaan aikaan ja noihin juttuihin mitä tykkään tehdä, kuuluu ehdottomasti myös treenit. Ja arvatkaapa mitä? Mie kävin eilen tunnin juoksulenkillä! Ei, ei tuo edellinen lause ei ollut kirjoitusvirhe ;) Ja antakaapas kun kerron vielä sen, että kävin tekemässä tuon lenkin ensi kesän triathlonille treenaavan kaverini kanssa, joka myöskin jumppaohjaajana ja lukemattomien vuosien palloilutaustan omaavana tunnetaan! Mie ”oon hölkännyt viimeksi toukokuussa ja harrastan aerobista noin tunnin viikossa jos sitäkään” -liikkujana en voinut muuta kuin ottaa lenkkikutsun ilolla ja positiivisena haasteena vastaan, ja sormet ja varpaat ristissä toivoa että pysyisin kannoilla edes ensimmäisen kilometrin :D Mutta antakaas olla mikä voittajafiilis oli kotiinpäästyä, kun tajusin että olinpa siinä hölkännyt just tunnin putkeen eikä edes tuntunut pahalta! Askel kulki, ja sainpa taas hyvän muistutuksen siitä, miten paljon hauskempaa ja hyödyllisempää kaverin kanssa lenkkeily on! Veikkaan, että en oo ainoa, jolla yksin mennessä sykkeet meinaa hipoa taivaita? Tai sitten toisessa ääripäässä sinne lenkille ei yksin tule lähdettyä ollenkaan? Well, that’s me :D

Maistui muuten aika hyvin uni viime yönä! Kymmenisen tuntia meni ihan kevyesti, kuten muuten perjantain ja lauantai välisenäkin yönä. Ai että mikä tunne, kun herää täysin virkeänä ja ilman että joku piipitys siihen pakottaa :) Oon testaillut nyt aamutreenejä salilla ennen aamupalaa, (kyllä, myös tyhjällä vatsalla tehtäviä aamuSALItreenejä suositeltiin koitettavaksi tuolla In Shapen keskustelufoorumilla) ja niinpä lähdin tänäänkin melko pian heräämisen jälkeen Kaislalle. Omalla kohdallani en oo huomannut mitään eroa siinä, treenaanko tyhjällä vatsalla vai jo jotain syötyäni. Niin siis en mitään muuta eroa, kuin että tänäänkin sarjapainot nousivat ;D

IMG_3608[1]

IMG_3610[1]

Kasvakaa, olkapäät, kasvakaa!

En tiiä voiko tää tosiaan olla kreatiinin vaikutusta vai jotain pelkkää placeboa, mutta kyllä tänäänkin sain silmät pyöreenä kirjoitella taas uusia enkkoja treenivihkooni. Esimerkiksi ojentajat taljassa meni joka sarja viisi kiloa isommalla painolla kuin edellisellä kerralla toistojen pysyvän kuitenkin samoissa. Samoin rinnalleveto+pystypunnerrus -liikkeessä sain listätä 1,5 kg tangon kumpaankin päähän. Jotenkin ihan hulluu :D Loppujen lopuksi miulle on ihan sama, että mistä kreatiineista tai muista tää kehitys nyt johtuu, koska pääasia on että sitä tapahtuu!

IMG_3607[1]

Ultimatesuosikkini vatsoille!

Tää on kyllä ollut ihan mahtava motivaatioviikonloppu :) Ensin toi eilinen lenkki ja sitten isommat painot salilla. On muuten aika kiitollinen tilanne, kun motivaatiota ei tarvitse hakea tällä hetkellä mistään ulkopuolelta, vaan se löytyy ihan omasta itsestä ja omasta tekemisestä :) Toki motivaatiokuvat ja -lauseet ovat ihan kivoja kanssa, mutta miun mielestä pitäisi muistaa arvostaa myös itse saavuttamiaan etappeja. Nehän ne ihan konkreettisesti osoittavat, että hei miekin pystyn tähän ja parhaiten tsemppaavat saavuttamaan taas seuraavan tavoitteen! Ainakaan omalla kohdallani ei nimittäin käy kieltäminen, etteikö nälkä kasvaisi syödessä :) 

Näillä fiiliksillä ja vielä illan venyttelytunnin kautta onkin hyvä aloittaa huomenna arkinen aherrus ja neljäs viikko In Shapea :) Mikä asia siut on saanut iloiseksi tänä viikonloppuna? Motivoidutko lisää, kun olet saavuttanut omia tavoitteitasi? :)

Selkävoitto!

Nnnnnno nnnnnnyt! Tänään se vihdoin ja viimein tapahtui, ainaisen takkuilun ja jo lähes hanskojen tiskiin lyömisen jälkeen: selätin ylätaljakirouksen! Vähän mielikuvitusta ja hilavitkutinrakkautta, niin johan toimi ;) Jos joku, niin tää on sitä kuuluisaa avottista!

 

Videosta kiitos Annalle!

Kiitos Human Sportin hilavitkuttimen, nyt tiedän miltä tuntuu kun ylätalja menee oikeasti selälle :) Ja hei, miehän pystyin keskittymään itse liikkeeseen enkä siihen, että milloin tuo tuska on ohi. Ei sillä, että helpolla olisin nytkään päässyt, mutta tiedätte sen näihin salihommiin liittyvän positiivisen tuskankin ;) Ja tänään se oli just sitä!

Kyllä, tämä on sen arvoinen uutinen, että sille oli aiheellista omistaa oma postauksensa :D Ainakin miun blogia pitempään lukeneet tietävät, miksi. Jospa se ainainen hampaidenkiristely ylätaljan kanssa olisi nyt totaalisesti historiaa! :)

Meitsi jatkaa nyt perjantai-iltaa tuuletellen, ja toivottaa teille vähintään yhtä riemukasta viikonloppua ja alkanutta marraskuuta! :)

Something’s happening?

Kaksi ja puoli viikkoa In Shapea alkaa olla takanapäin, ja oon niin tyytyväinen kun voin tässä vilpittömästi todeta homman toimivan ihan todella hyvin niin treenin, ruuan kuin yleisen olotilanikin suhteen :) En etukäteenkään sinänsä epäillyt, että tässä joku tökkisi, mutta tiedätte sen odottavan ja vähän jännittävänkin fiiliksen jotain uutta aloittaessa. Etenkin, kun tuo uusi juttu liittyy ravintoon ja liikuntaan, jotka vaikuttavat meillä jokaisella niin kehoon kuin mieleenkin.

Summa summarum: tällä hetkellä sekä ruoka- että treenimäärä tuntuu sopivalta. Parin ensimmäisen päivän fiilikset ähkystä kovaan nälkään ovat muisto vain, ja kun muistaa lepopäivät treenien välissä niin paukkuja riittää salin puolella just buenosti! :) Aerobinen liikunta miulla on jäänyt hyötyliikunnan tasolle: päivässä tulee yhteensä noin 40 minuuttia työmatkakävelyä. Onneksi on työpaikka, jossa ei tarvitse istua kahdeksaa tuntia vaan sielläkin tulee oltua jaloillaan tuo samainen aika. Ryhmäliikuntatunneille en ole töiden ja muiden velvollisuuksieni takia yksinkertaisesti kerennyt, ja Fitfarmin sivuilla suositellut aamulenkit…nooh, niitä on aikaa tehdä vielä seitsemän seuraavaa ohjelmaan kuuluvaa viikkoa jos niikseen tulee ;)

 

Fiilis on just näin hyvä! :)

Näin hauskaa miulla on aina hooverissa ;)


Nyt on takana myös viiden päivän latausjakso kreatiinin käytössä. Olikohan viime postaus, kun kirjoittelin etten ole juurikaan huomannut mitään vaikutuksia sen käytöstä kropassani tai treenitehoissani. Nyt on pakko syödä sanani ainakin puoliksi: kropassa ei ainakaan omaan silmään näy turvotusta, mutta ne treenitehot! Huomasin nimittäin tänään salilla kirjaavani ylös hiukan kivempia paino- ja toistomääriä kuin vielä vähän aikaa sitten ;) Enkä siis olisi tätäkään tajunnut ilman treenivihkoa, tuota yhtä maailman parhaimmista keksinnöistä – suosittelen! :D

Kehitystä tuntuu tulleen noiden painojen ja toistojen kanssa ihan kautta linjan, mutta poimin tähän pari esimerkkiä:                                                                             

Hauiskääntö istuen:
18.10: 1*10 (8kg) 1*8 ja 1*9 (9kg)                                    30.10: 3*12 (9kg)

Tasapenkki käsipainoilla :
18.10: 1*10 ja 2*8 (12,5kg)                                              30.10: 1*12 1*10 1*8 (12,5kg)

Nuo kummatkin ovat olleet aamutreenejä ja samanlaisissa ”puitteissa” tehdyt: olen esimerkiksi syönyt molempia edeltävinä päivinä saman verran samanlaista ruokaa ja nukkunut samanmittaiset yöunet. En tiedä, miten suuri merkitys kreatiinin käytön aloittamisella on ollut, mutta ei se näemmä ainakaan huonompaan suuntaan ole treenejä vienyt! Vaikka paino- ja toistomäärät ovat kasvaneet niin mitään järjettömiä harppauksia noissa ei ole tapahtunut, ja tuollainen kehitys nyt voi olla ihan luonnollista ilman mitään kreatiinejakin. Pääasia on se, että noiden numeroiden lisäksi kehitystä on tapahtunut oman treenituntumanikin perusteella, mikä on ainakin miun mielestä tärkeintä. Oma kroppa kun nimittäin kertoo aika paljon, kun sitä osaa ja malttaa kuunnella :) Harvoin myöskään jaan treenipainojani tänne, mutta nyt tilannetta konkretisoidakseni sen tein. Käyttämäni painot ovat jollekin muulle tosi pieniä ja jollekin toiselle tosi isoja, mutta miulle itselleni just hyvät. Jos lähtisin tällä hetkellä isommilla riuhtomaan, niin se ois so long tekniikalle sitten :) Joten jätetäänhän se vertailu heti alkuunsa, jokainen kun toivottavasti tietää ne itselleen sopivimmat painot ja se riittää!

IMG_3559[1]


Tällainen katsaus tähän väliin :) Päivä päivältä oon tyytyväisempi, että aloitin In Shapen! Esimerkiksi ruokien etukäteen valmistaminen on todella pieni vaiva siihen nähden, miten hyvin koen tällä hetkellä voivani! Näkyypä kropassa mitään muutosta tai ei, niin tiedän että ihan oikeaan suuntaan tässä olen menossa :) Salille on kiva mennä kun energiaa riittää, eikä nuo treenivihkon lukemat suupieliä ainakaan alaspäin saa kääntymään!

 

IMG_3557[1]

Way to gooooo! ;) Kuva korreloi muuten aika hyvin sen kanssa, minkä verran treenin jälkeen tärisytti ;)


Miten muilla in shapelaisilla etenee? Ja hei, onhan jokaisella treenivihko käytössä, onhan? Se on nimittäin aika hyvä motivaattori ja mustaa valkoisella siitä, että kyllä sitä kehitystä tapahtuu :) Tsemppiä treeneihin meille kaikille!